SUOMEN KANSALLINEN ELÄINGEENIVARAOHJELMASuomessa aloitettiin alkuperäisrotujen valtakunnallinen suojelu 30 vuotta sitten. Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi vuonna 1983 komiteamietinnön eläingeeniaineksen talteenottamiseksi ja 1980-luvulla alkoi eri suomenkarjan rotujen ja suomenlampaan säilytystyö Sukevan ja Pelson vankilatiloilla. Uudistettua Suomen kansallista eläingeenivaraohjelmaa alettiin toteuttaa vuonna 2004. Ohjelmaa koordinoi MTT, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Kansallisen eläingeenivaraohjelman etenemistä seuraa maa- ja metsätalousministeriön geenivaraneuvottelukunta, jonka toimialaan kuuluvat eläingeenivarojen ohella viljelykasvien, puutarhakasvien ja metsien geenivarat. Ohjelman tavoitteet Suomen kansallisen eläingeenivaraohjelman toimenpiteiden tavoitteena on: 1) uhanalaiset alkuperäisrodut eivät kuole sukupuuttoon 2) alkuperäisrotuja ylläpidetään taloudellisesti kestävällä tavalla 3) geneettinen vaihtelu säilyy kotieläinroduissa mahdollisimman laajana 4) kotieläinten tuotantokyvyn ja kestävyyden tasapainoinen kehittäminen on huomioitu jalostusohjelmissa 5) kotieläingenetiikkaan, jalostukseen ja kotieläingeenivaroihin liittyvää osaamista ja tietoutta ylläpidetään ja vahvistetaan. Ohjelma koskee eläinlajeista hevosta, kanaa, koiraa, lammasta, mehiläistä, nautaa, poroa, sikaa, turkiseläimiä ja vuohta. Lajien eläinrodut voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1) paikalliset alkuperäisrodut, 2) alun perin tuontiin perustuneet, mutta nyt jo meille vakiintuneet rodut ja 3) vasta äskettäin meille tuodut rodut, joiden jalostus perustuu pääsääntöisesti jatkuvaan eläinaineksen tuontiin ulkomailta. Käytännön toimenpiteet Suomessa on Pohjoismaiden huomattavimmat säilytyskarjat (in situ –säilytys) alkuperäisille nauta- ja lammasroduille: Pelson vankilan maatilalla Vaalassa kasvatetaan lapinlehmiä, suomenlampaita ja kainuunharmaslampaita, Ahlmanin ammattiopitossa on itä- ja länsisuomenkarjaa ja Kainuun ammattiopistossa itäsuomenkarjaa. Maatiaiskanan säilyttäjien verkosto on toiminut vuodesta 1998 lähtien. Verkostoon kuuluu 180 säilyttäjää, joilla on noin 2500 maatiaiskanaa ja 800 kukkoa. Ohjelman puitteissa on koottu pakastegeenipankkia (ex situ –säilytys), johon on tallennettu alkiota (itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarja, suomenayrshire) ja uroseläinten siemennestettä (itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarja, suomenayrshire, suomenlammas, kainuunharmaslammas ja ahvenanmaanlammas). Suomeen vakiintuneiden, muttat alkuperältään tuontirotujen, kuten suomenayrshiren, yorkshiresian, maatiaissian ja texellampaan, osalta huomioidaan rotujen geneettisen vaihtelun ylläpito jalostusohjelmissa (vältetään rodun yksilöiden liiallista sukulaistumista) ja rotujen tasapainoinen kehittäminen (huomioidaan jalostusvalinnassa myös terveys ja hedelmällisyys). Suomessa tiedotetaan kansallisen eläingeenivaraohjelman etenemisestä kerran vuodessa ilmestyvässä lehdessä ”Eläingeenivarat”, jota julkaisee MTT. Alkuperäisroduista on julkaistu esitteitä. Geenivaraohjelmasta ja alkuperäisroduista on tietoa MTT:n www-sivuilla Vastaava: Benedicte LundFinland
Responsible authority:
Leader:
National Coordinator: 
Eastern Finncattle. Kuva: Mari Laulumaa-Hirvonen |