Juutinkarja

Juutinkarja polveutuu vanhasta alkuperäisestä nautakarjasta, jota kasvatettiin Jyllannissa Tanskassa. Ensimmäisessä kantakirjassa vuodelta 1881 rodun eläimet jaettiin maito- ja lihakarjatyyppeihin, mutta 1900-luvulla valittiin jalostuseläimiä erityisesti maitotuotoksen perusteella. Rotua kutsuttiin tuolloin nimellä ’mustavalkeamaitorotu Jyllannista’. Saksalaista ja hollantilaista friisiläiskarjaa risteytettiin 1950-luvulta lähtien, josta sai alkunsa tanskalainen friisiläiskarja SDM-rotu (Sortbroget Dansk Maelkerase). Juutinkarjasta tuli uhanalainen ja se säilyi puhtaana vain muutamissa karjoissa. Rodun suojelu aloitettiin 1980-luvulla ja muun muassa eri sonneista pakastettiin siemennestettä. Kymmenestä juutinkarjan sonnista on siemennestettä nestetypessä.

Rodun eläimet ovat väritykseltään musta-valkeita tai harmaa-valkeita. Aikuiset sonnit painavat noin1000 kiloa ja lehmät 500 – 550 kiloa eli selkeästi vähemmän kuin nykyiset holsteineläimet. Lehmien säkäkorkeus on noin 130 senttiä.

Juutinkarjaa on 200 lisääntyvää lehmää ja 30-40 jalostussonnia noin 40 eri karjassa. On arvioitu, että rodun tehollinen populaatiokoko on noin 100.

Juutinkarjan perinnöllistä monimuotoisuutta on tutkittu DNA-merkkianalyysein (mikrosatelliitit). Tutkimuksen mukaan geeniaineksen vaihto eri karjojen ja ryhmien välillä on ollut melko vähäistä.

Kuva: Helle Palmö