Suomenlammas – Pohjoinen erikoisuus

Suomen alkuperäinen lammasrotu on suomenlammas, joka on tuhansien vuosien ajan sopeutunut Pohjolan vaativiin ilmasto-olosuhteisiin. Suomenlammas liittyy läheisesti Suomen historiaan, kulttuuriin ja suomalaiseen identiteettiin. Rodun järjestelmällinen jalostus aloitettiin viime vuosisadalla. Rodun ja sen geeniperimän suojelu kuuluvat Suomen kansallisen eläingeenivaraohjelman toimenpiteisiin.

Erinomainen hedelmällisyys
Suomenlammas on yksi maailman hedelmällisimmistä lammasroduista. Se voi lisääntyä mihin vuodenaikaan tahansa. Sen keskimääräinen vuonuekoko on lähes 3 karitsaa kerralla, eivätkä 4 – 6 karitsan vuonueetkaan ole harvinaisia. Karitsointivaikeuksia ilmenee harvoin. Myös pässit osoittavat poikkeuksellista hedelmällisyyttä: suomenlammaspässi voi astua jopa 50 uuhen katraan. Emillä on yleensä hyvät emo-ominaisuudet ja maitotuotos. Rodun ruokinta voi perustua laitumiin ja kotoperäisiin rehuihin ilman, että tarvitaan kaupallisia väkirehuja.

Hyvät teurasominaisuudet
Suomenlammaskaritsat ovat teuraskypsiä kuuden kuukauden iässä. Niiden liha on mureaa, hienosyistä ja miedonmakuista. Rasva on ruhossa pitkälti keräytyneenä sisäelinten ympärille, josta se on helppo poistaa. Tuloksena on vähärasvainen ruho.

Suomenlammasuuhet voivat saavuttaa 100 kilon elopainon ja pässit 120 kilon. Uuhien keskimääräinen elopaino on 70-75 ja pässien 100 kiloa.

Suomenlammas on luonteeltaan säyseä, utelias ja sosiaalinen. Rodun yksilöitä on helppo käsitellä. Eläimet ovat yleensä nupoja, mutta joillekin pässeille kasvavat sarvet.

Eläinten määrä ja ulkomaan vienti
Suomenlammasuuhia on tuotostarkkailussa noin 9 500. Eläinten vuotuinen lukumäärä on pysynyt melko tasaisena. Suomenlammasta on viety yli 40 maahan rodun erinomaisten ominaisuuksien vuoksi. Rotua on käytetty risteytyksissä sekä isä- että emärotuna.

Suomenlampaan villa on kiiltävää ja joustavaa, siinä on kaunis kihara. Villaa on eri väreissä: valkoista (noin 65% lampaista), ruskeaa (10%), mustaa (20%) ja harmaata (5%). Suomenlampaan villa soveltuu hyvin neulontaan ja huovutukseen.

Harmaata värityyppiä kutsutaan kainuunharmaslampaaksi. Se on perinnöllisesti eriytynyt muusta suomenlammaspopulaatiosta.

Kuva: Juha Kantanen